Suloinen pikkujäppinen Firefly on vielä meillä tämän viikon. Yksi pentu kotona onkin aivan ihanaa verrattuna siihen mekkalaan minkä kahdeksan samanlaisen lauma saa aikaan. Olemme harmitelleet, kun portugeeseja ei saa tällaisina ikipentumalleina, vaan ne kasvaa hujahtavat pian isoiksi koiriksi. 

Fireflyn tuleva kutsumanimi ei ole vielä meillä tiedossa, mutta tässä viime päivinä olemme kutsuneet sitä työnimellä Kutvonen. Kutvonen on opetellut ulkoilemista sekä yksin että koiralaumassamme. Se seuraa ulkona tiiviisti ihmistä, joten kuvaaminen pitkällä putkella on ollut haasteellista. Kuvassa näkyy yleisimmin kohtisyöksyvä pentu, kuten alla: 

Ja joskus tuota syöksyä voi säestää kimeällä kiljaisulla, jonka voi tästä kuvasta melkein kuulla

Kuvaaminen onnistui hieman paremmin, kun antoi pennulle pipon tapettavaksi

Tinka-mummo tuli auttamaan poseeraamista. Tässä kaksikko tarkkailee ympäristöä melkein kuin luonto-ohjelman mangustit. 

Tinka lähti seuraksi myös tutkimaan metsikköä.

Jossain vaiheessa Kutvonen keksi, että Tinkaa seuraa jännä "mato"...

...ja että sitä matoa kantamalla Tinkaa voi taluttaa

Mielettömän paljon rapisevia lehtiä. Syksy saa pennun mietteliääksi. Vai oliko se nälkä??