Kävimme aamupäivällä Hämeenlinnan Alajärven rantametsässä. Aamu oli pilvinen ja kaikki puut kauniisti kuurassa. Ajoimme rannalle autolla ja Tinka taisi hetken luulla, että olemme saapuneet agilityradalle, niin innoissaan se urisi ja hyppeli. Mutta pian se huomasi, että metsässähän sitä ollaan ja mahakin painaa, ja sitten se keskittyikin taas lähinnä ympäristön hajumaailmaan. Stella mennä hyppeli näreikössä omia menojaan, ja välttyi tällä kertaa kuvaamiselta.